Entistä saavutettavampi Biologinen museo
14.01.2025
Biologinen museo otti menneen vuoden aikana merkittäviä askeleita kohti entistä esteettömämpää museokokemusta. Museon sisältöjä ja palveluita päivitettiin monin tavoin, jotta kaikki kävijät saisivat nauttia museokäynnistä ja tutustua Suomen luonnon monimuotoisuuteen. Uudistusten ansiosta museo on nyt paremmin saavutettavissa esimerkiksi näkövammaisille ja heikkokuuloisille kävijöille.
Vuonna 1907 ovensa avannut Biologinen museo on pitkään ollut yksi Turun suosituimmista nähtävyyksistä. Sen ainutlaatuiset dioraamat, kiehtova tunnelma ja alkuperäisessä asussaan säilynyt jugendrakennus ihastuttavat niin lapsia kuin aikuisia. Esteettömyyden näkökulmasta vanha rakennus ja historiallinen näyttelyratkaisu asettavat kuitenkin omat haasteensa. Esimerkiksi näyttelytilan hämärä yleisvalaistus tuo arvokkaat dioraamat esiin parhaalla mahdollisella tavalla, mutta toisaalta valon puute voi hankaloittaa näkemistä. Esteettömyyteen liittyviä haasteita museossa riittää yhä, mutta vuoden 2024 aikana onnistuimme tekemään museossa monia parannuksia kohti saavutettavampaa museota.
Biologisen museon alkuperäinen, dioraamoihin eli kolmiulotteisiin maisemaikkunoihin perustuva näyttelykokonaisuus puoltaa paikkaansa edelleen, yli sadan vuoden jälkeen – nykyään myös kulttuurihistoriallisena ja museologisena kohteena. Dioraamoihin tutustuminen on kuitenkin pitkälti visuaalinen kokemus, mikä haastoi meitä pohtimaan tapoja tuoda näyttelyn sisältöä tutustuttavaksi muillakin tavoin kuin näköaistin varassa. Yksi isoimmista tarpeista oli ääniopastus, joka dioraamojen ja niihin liittyvien äänimaisemien kautta johdattaisi kävijän matkalle Suomen luontoon – jopa kotisohvalta. Uusi, tunnelmallinen ääniopastus on kuunneltavissa museossa omalta laitteelta, mutta tarvittaessa laitteet voi lainata museon lippukassalta. Ääniopastus on kuunneltavissa myös museon nettisivuilla.
Monet aistit käyttöön
Dioraamojen rinnalla jo muutaman vuoden ajan toimineet kosketusnäytöt ovat keränneet kävijöiltämme paljon kehuja, mutta niidenkin osalta saavutettavuudessa oli parantamisen varaa. Aiemmin esimerkiksi osa kosketusnäyttöjen painikkeista sijaitsi näytön yläreunassa, mutta päivityksen myötä kaikki valintapainikkeet sijoitettiin näytön alareunaan. Kaikkien 13:en maiseman esittelytekstit ovat saatavilla kosketusnäytöillä suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös selkosuomeksi, mikä helpottaa kirjoitetun sisällön ymmärtämistä. Näillä teksteillä on Selkokeskuksen myöntämä selkotunnus.
Kosketusnäytöillä on tarjolla lisätietoa maisemassa olevista lajeista tekstien lisäksi myös kuunnellen ja katsellen. Näytöiltä voi kuunnella kaikkien museossa olevien yli 140 lintulajin äänet, tutustua lajeihin valokuvien avulla sekä päästä videoiden kautta seuraamaan vaikkapa mäyrän yöllistä elämää tai suokukkojen soidinta. Kosketusnäyttöjen sisältämä äänimedia on uudistusten myötä mahdollista toistaa induktiosilmukan avulla, mikä osaltaan parantaa kuulolaitteiden käyttäjien kuuntelukokemusta. Myös museon lippukassalla on nykyään induktiosilmukka.
Näyttelyn maailmaan pääsee Biologisessa museossa uppoutumaan nyt paitsi uuden ääniopastuksen johdattamana myös tunto- ja hajuaistia hyödyntäen. Dioraamojen yhteyteen lisätyillä aistipisteillä voi esimerkiksi tunnustella aitoa poron sarvea, vertailla nisäkkäiden jalanjälkiä tai puiden runkoja, haistaa männyn tuoksun ja kuunnella kesäisen niityn hyönteismaailmaa. Aistipisteillä pääsevät esiin myös museossa aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet lajiryhmät, kuten hyönteiset ja kalat.
Aistipisteet ovat hyvä esimerkki sisällöstä, jonka tavoitteena on palvella kaikkia kävijöitämme: samalla, kun ne innostavat käyttämään eri aisteja, ne tuovat näyttelyn teemat lähemmäs niitä kävijöitä, joille dioraamat eivät ole saavutettavissa näköaistin avulla. Aistipisteillä tekstit ovat esillä myös pistekirjoituksella, mikä osaltaan tukee sokeiden tai vaikeasti heikkonäköisten kävijöiden itsenäistä vierailua museossa. Pistekirjoitusta on hyödynnetty myös näyttelytilan taktiilikartassa, joka helpottaa tilassa suunnistamista sekä dioraamojen ja aistipisteiden sijainnin hahmottamista.
Lisätietoa kosketusnäytöiltä
Dioraamojen rinnalla jo muutaman vuoden ajan toimineet kosketusnäytöt ovat keränneet kävijöiltämme paljon kehuja, mutta niidenkin osalta saavutettavuudessa oli parantamisen varaa. Aiemmin esimerkiksi osa kosketusnäyttöjen painikkeista sijaitsi näytön yläreunassa, mutta päivityksen myötä kaikki valintapainikkeet sijoitettiin näytön alareunaan. Kaikkien 13:en maiseman esittelytekstit ovat saatavilla kosketusnäytöillä suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös selkosuomeksi, mikä helpottaa kirjoitetun sisällön ymmärtämistä. Näillä teksteillä on Selkokeskuksen myöntämä selkotunnus.
Kosketusnäytöillä on tarjolla lisätietoa maisemassa olevista lajeista tekstien lisäksi myös kuunnellen ja katsellen. Näytöiltä voi kuunnella kaikkien museossa olevien yli 140 lintulajin äänet, tutustua lajeihin valokuvien avulla sekä päästä videoiden kautta seuraamaan vaikkapa mäyrän yöllistä elämää tai suokukkojen soidinta. Kosketusnäyttöjen sisältämä äänimedia on uudistusten myötä mahdollista toistaa induktiosilmukan avulla, mikä osaltaan parantaa kuulolaitteiden käyttäjien kuuntelukokemusta. Myös museon lippukassalla on nykyään induktiosilmukka.
Henkilökunta apuna
Museon saavutettavuutta parantavien toimenpiteiden tavoitteena on, että kaikki kävijät tuntisivat olonsa tervetulleeksi ja voisivat nauttia museokäynnistä matalalla kynnyksellä. Toiminta- ja liikuntaesteisten kävijöiden avustajien, tulkkien ja tukihenkilöiden pääsylippu on museossa maksuton, minkä lisäksi opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita museoon. Biologinen museo on kooltaan pieni ja näyttely on yhdessä kerroksessa, joten myös apu on aina lähellä. Lippukassalta voi kesken kierroksenkin lainata vaikkapa taskulampun tai suurennuslasin näkemisen apuvälineeksi, ja henkilökuntamme on muutenkin valmiina auttamaan saavutettavuuteen liittyvissä asioissa koko käynnin ajan.
Biologinen museo haluaa nyt ja jatkossakin tarjota kaikille mahdollisuuden tutustua Suomen luonnon ihmeisiin. Uudistukset ovat osa tätä työtä, ja toivomme, että ne innostavat entistä useampia ihmisiä vierailemaan ja viihtymään meillä. Haluamme kiittää menneen vuoden esteettömyystyössä mukana olleita yhteistyökumppaneitamme – kiitos Turun kaupungin esteettömyysraati ja esteettömyyskoordinaattori Jyri Kuparinen, Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry, esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg (Näkövammaisten liitto), amanuenssi Kari Huuskonen (Näkövammaismuseo), Selkokeskus, Magis Multimedia Oy, Muotohiomo Oy, Logoa Oy, Audico Technology Oy ja Turun kaupungin tilapalvelut.