Dioraamat

Päänäyttely

Koe Suomen luonto saaristosta Lappiin

Museon 13 dioraamaa eli luontomaisemaa esittelevät Suomen luontoa ulkosaariston luodoilta Lapin tuntureille.

Oletko koskaan tuijottanut karhua silmästä silmään? Entä kuullut harmaapäätikan kimeää soidinhuutoa? Dioraamojen pitkää historiaa kannattelevassa perusnäyttelyssämme voit kokea niin turkulaisen lehtometsän kuin pohjoiskarjalaisen aapasuon ja ulkosaariston aavat.

Koe Biologinen museo kaikilla aisteilla

Biologisen museon perusnäyttely koostuu 13:sta luontomaisemasta eli dioraamasta, jotka esittelevät Suomen luonnon kirjoa. Yhdellä museokäynnillä pääsetkin matkaamaan ympäri maan, ja läpi vaihtuvien vuodenaikojen. Suomessa pesivistä noin 250 lintulajista museossa on esillä yhteensä 143 lajia. Nisäkkäitä on 30 lajia, ja mukana on myös vieraslajeja. Lisätietoa maisemista ja lajeista saat kosketusnäytöiltä, jotka sisältävät tietoa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja selkosuomeksi. Näyttelyyn voit tutustua myös ääniopastuksen ja aistipisteiden johdattamana.

Mikä on dioraama?

Dioraama on kokonaisuus, joka rakentuu täytetyistä eläimistä, kasvillisuudesta sekä taustamaalauksesta, joka luo maisemaan kolmiulotteisuuden tuntua. Näyttelyn vanhimmat dioraamat ovat säilyneet miltei alkuperäisessä asussaan museon avaamisesta saakka, vuodesta 1907. Alkuperäiset näyttelyosastot toteutti arvostettu ruotsalainen eläintentäyttäjä ja luonnontuntija Gustaf Kolthoff (1845–1913), joka kymmenisen vuotta aiemmin oli toteuttanut vastaavan kokonaisuuden Tukholman biologiseen museoon. Apunaan Kolthoffilla oli hänen poikansa Kjell Kolthoff (1871–1947), joka myös maalasi dioraamojen taustamaisemat öljyvärein. Vuosikymmenten saatossa osa Biologisen museon alkuperäisistä dioraamoista on purettu ja tilalle on rakennettu uusia paikallisten tekijöiden toimesta. Vielä tänäkin päivänä kävijä voi kuitenkin nähdä Biologisessa museossa Kolthoffien kädenjälkeä.