Mitä dioraamoille kuuluu?
Maria Louna-Korteniemi
amanuenssi
08.06.2026
Kurkistus museon kunnostustöihin
Miltä näyttää yli satavuotiaan luontonäyttelyn hoitaminen? Biologisen museon dioraamojen kunnostuksessa yhdistyvät luonnontuntemus, käsityötaito ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Seuraa mukana matkaa näyttelyn yksityiskohtien äärelle.
Biologisessa museossa on 13 dioraamaa eli luontomaisemaa, jotka esittelevät eläimiä ja elinympäristöjä eri puolilta Suomea. Maisemat ulottuvat eteläisimmästä saaristosta pohjoisimpaan Lappiin, ja puutalojen kaupunkikorttelista jylhiin ikimetsiin. Vuosikymmenten kuluessa dioraamat ovat ehtineet kerätä pölyä, valo on haalistunut lintujen höyhenpukuja ja muiden eläinten turkkeja, ja muutoinkin maisemat ovat kuluneen näköisiä. Osa eläimistä on yhtä vanhoja kuin vuonna 1907 avattu museo – siis lähes 120-vuotiaita. Ne ovat museon suunnittelijoiden, eläintentäyttäjä ja luonnontuntija Gustaf Kolthoffin ja tämän pojan Kjell Kolthoffin täyttämiä.
Kolme maisemaa saa uuden elämän
On aika alkaa kunnostaa maisemia, jotta ne saisivat takaisin raikkautensa, ja pystyisivät entistä paremmin välittämään kävijöille tietoa Suomen luonnosta. Tänä vuonna uudistetaan Patvinsuo (dioraama 5), Puutalokortteli (dioraama 11) ja Syysmaisema Kuusamosta (dioraama 12).
Patvinsuo-dioraama kuvaa pohjoiskarjalaista aapasuota kesällä. Maisema on avoin, ja sitä luonnehtivat rahkasammalet ja kitukasvuiset männyt. Oikea Patvinsuo sijaitsee mielenkiintoisessa eteläisen ja pohjoisen luonnon vaihettumisvyöhykkeessä, mikä ilmenee erilaisten suotyyppien vaihteluna sekä pohjoisen ja eteläisen eliölajiston rinnakkaisuutena. Tämä lajiston monimuotoisuus on edustettuna myös Patvinsuo-dioraamassa.
Puutalokorttelia esittävä dioraama poikkeaa museon muista dioraamoista, sillä se edustaa kaupunkiluontoa. Viime vuosisadan alussa tällaista maisemaa ei olisi hyväksytty museoon. Luonto nähtiin jonakin ihmisestä erillisenä, villinä ja koskemattomana. Vaikka kaupungin luonto oli varmasti silloinkin monimuotoista, sen arvo ja erityispiirteet on alettu ymmärtää vasta paljon myöhemmin.
Syysmaisema Kuusamosta taas esittää nimenomaan jylhää erämaata ja vanhaa metsää, jossa ihmisen vaikutus on vähäinen. Vanhat, hakkaamattomat metsät ovat tehometsätalouden takia nykyään yhä harvinaisempia, ja monet niissä viihtyvät lajit ovat sen takia pulassa. Kuusamo-dioraama on rakennettu 1960-luvulla, ja toisin kuin museon muut dioraamat, se on kokonaan yhden ihmisen, taiteilijan ja eläintentäyttäjän Teppo Terän, luomus.
Näin kunnostus etenee
Kunnostuksen aikana kukin dioraama tyhjennetään. Ensimmäiseksi otetaan pois eläimet. Ne irrotetaan yksi kerrallaan varovaisesti alustasta, kiinnitetään vaahtomuovilevyyn ja pakataan huolellisesti kuljetuslaatikkoon niin, etteivät ne heilu tai kolhiudu laatikon seiniä vasten. Ne viedään laatikoissa pakastimeen mahdollisten tuhohyönteisten tappamiseksi, ja sen jälkeen ne toimitetaan taitavien eläintentäyttäjien käsiin. Osalle eläimistä riittää puhdistaminen, osaa pitää korjata tai ehostaa. Vanhoja eläimiä säilytetään mahdollisimman paljon, mutta jotkin ovat niin huonossa kunnossa, että vanha yksilö siirretään varastoon ja dioraamaan täytetään uusi eläin.
Myös vanhaa kasvimateriaalia käytetään mahdollisimman paljon uudestaan, ja komeat puunrungot ja kelot, sekä esimerkiksi Puutalokorttelin rakennukset ja aidat säilytetään. Uuttakin kasvimateriaalia kerätään, ja lopulta maisema rakennetaan uudestaan mahdollisimman saman näköiseksi kuin se on ollut ennenkin. Taustamaalaukset puhdistetaan, mutta säilytetään muutoin sellaisenaan. Suurin osa niistä on alkuperäisiä Kjell Kolthoffin öljyvärimaalauksia.
Menneisyys säilyy, tulevaisuus odottaa
Edellisen kerran dioraamoja on uudistettu 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Silloin rakennettiin myös joitakin kokonaan uusia maisemia, muiden muassa Karhu karjalaisessa kangasmetsässä sekä tänä vuonna uudistettavat Patvinsuo ja Puutalokortteli. Joitakin museon alkuperäisistä 1900-luvun alun dioraamoista on vuosikymmenten kuluessa purettu, mutta osa on vielä jäljellä. Ne on pyritty kunnostusten yhteydessä säilyttämään mahdollisimman saman näköisinä kuin ennenkin. Näitä lähes 1900-luvun alun asussa olevia maisemia ovat esimerkiksi Tunturimaisema Lapista, sekä maisemat ulko- ja sisäsaaristosta.
Kunnostetut Patvinsuo, Puutalokortteli ja Syysmaisema Kuusamosta avataan uudestaan loppuvuodesta. Loput dioraamat kunnostetaan muutaman seuraavan vuoden aikana.
Lopuksi vielä vastaus monia varmasti askarruttavaan kysymykseen: Säästetäänkö karhu? Kyllä, karhu säästetään.